Mitä tarkoittaa ergonomia?
Sana ergonomia tulee kreikan kielen sanoista työ ja luonnonlait (ergo ja nomos). Tässä työ tarkoittaa työelämässä tehtävää työtä, vaikka ergonomia sinänsä ei rajoitukaan vain työelämään. Luonnonlait taas kuvaavat ihmisen fyysisiä ja psyykkisiä ominaisuuksia. Työergonomia on siis työn sovittamista ihmisen ominaisuuksiin.
Ergonomisuus on ihmisenmittaisuutta
Adjektiivi ergonominen tarkoittaa siis pohjimmiltaan ihmisen ominaisuuksien ja tarpeiden mukaisuutta. Ergonomisen työympäristön edellytys on, että sen rakentumisessa ja kehittämisessä mittatikkuna on ihminen, joka työtä tekee. Ergonominen työ tukee optimaalisesti ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia tarpeita.
Ergonominen työ ja työskentely pitävät sisällään paitsi ympäristötekijöitä, joihin yksittäinen työntekijä ei välttämättä itse voi vaikuttaa, myös lukuisia sellaisia tekijöitä, joihin työntekijä voi aktiivisesti vaikuttaa. Näihin kuuluu muun muassa ergonomisten työtapojen ja käytänteiden omaksuminen ja toteuttaminen sekä työympäristön ergonomisten ominaisuuksien hyödyntäminen.
Ergonomian lajit
Ergonomia jaotellaan usein kolmeen osa-alueeseen. Fyysinen ergonomia keskittyy työntekijän fyysiseen olemiseen ja tekemiseen sekä työympäristön fyysisiin ominaisuuksiin, kuten työpisteen mitoitukseen ja työvälineiden ominaisuuksiin. Esimerkiksi se, että ovenkahva sijaitsee korkeudella, jossa siihen tarttuminen ei edellytä kurkottamista tai kumartelua, on fyysistä ergonomiaa. Fyysisen ergonomian hyödyt liittyvät ennen kaikkea tuki- ja liikuntaelimistön terveyteen sekä fyysisesti sujuvaan ja tehokkaaseen työskentelyyn, mutta välillisesti myös laajemmin hyvinvoinnin kokemiseen.
Kognitiivinen ergonomia keskittyy ihmisen tiedonkäsittelyn kannalta sujuvaan työn tekemiseen. Kognitiivisessa ergonomiassa kiinnitetään huomiota mm. havaitsemisen helppouteen, olennaisen tiedon löytämisen sujuvuuteen sekä tarpeettoman muistikuorman välttämiseen. Kognitiivinen ergonomia on olennaista huomioida esimerkiksi tietojärjestelmien ja esittämistapojen suunnittelussa, avokonttoreissa ja tietointensiivisissä työvaiheissa. Kognitiivisesti ergonomisen työn tekeminen tuntuu mielekkäältä, sujuvalta ja motivoivalta.
Organisatorinen ergonomia keskittyy teknisen järjestelmän ja sosiaalisen järjestelmän yhteensovittamiseen siten, että organisaation perustehtävä sujuu häiriöittä. Organisatorinen ergonomia ilmenee mm. henkilöstön, työprosessien, työkokonaisuuksien ja työaikajärjestelyjen suunnittelussa, ja se on tarpeen huomioida myös tuotantoa, palveluita ja henkilöstön yhteistyötä kehitettäessä. Hyvä organisatorinen ergonomia näkyy siten, että työprosessit ovat sujuvia, eikä esimerkiksi vastuukuormaa tai eettistä kuormaa kasaudu pullonkauloiksi mihinkään organisaation kohtaan.
Miksi työn ergonomisuudella on merkitystä?
Kokonaisvaltainen ergonomia auttaa vähentämään työperäisiä sairauksia, työtapaturmia ja poissaoloja. Ergonomialla on myös suora vaikutus työtehtävien sujuvuuteen ja siten kokonaistuottavuuteen. Kun työympäristön suunnittelussa otetaan huomioon fyysiset, kognitiiviset ja sosiaaliset tarpeet, luodaan kestäviä ja käyttäjäystävällisiä työympäristöjä ja mahdollistetaan mukava ja tehokas työskentely. Kokonaisvaltainen ergonomia myös parantaa työyhteisön ilmapiiriä ja työmotivaatiota sekä vahvistaa organisaation mainetta vastuullisena työnantajana. Tyytyväiset ja terveet työntekijät ovat motivoituneempia, tehokkaampia ja sitoutuneempia organisaatioonsa.
Työterveys on apuna
Työterveyden työpaikkaselvityksissä arvioidaan työergonomia eri näkökulmista ja tuotetaan asiakasorganisaatiolle kehittämishuomioita. Kognitiiviseen ja organisatoriseen ergonomiaan pureudutaan tarkemmin työterveyspsykologin johdolla työyhteisöön kohdistuvilla palveluilla. Näitä teemoja tulemme viestimään tämän vuoden aikana tarkemminkin.
Työn fyysisen ergonomian kehittämiseen painottuvia toimintoja ja palveluita ovat esimerkiksi seuraavat:
- Suunnattu selvitys, jossa arvioidaan tarkemmin jonkin tietyn työtehtävän tai työkohteen fyysistä ergonomiaa ja tunnistetaan keinoja sen kehittämiseksi.
- Erityistyölasien tarpeen arviointiin liittyvän ergonomian arviointi ja ohjaus.
- Uuden työtilan tai työpisteen tilasuunnitelman tai vaikkapa työvälineen kehittämiseen osallistuminen ja, fyysisen ergonomian näkökulmien tuottaminen hankekevastaavalle.
- Työtapaohjeiden laatiminen eri työvaiheisiin. Ohjeet voivat toimia esihenkilön apuna perehdytysvaiheessa.
- Toiminnalliset luennot fyysisen ergonomian hyödyntämisestä kohderyhmän työtehtävissä, ja näiden kohderyhmän osaamisten edistäminen. Sisältö ja toteutustapa suunnitellaan ja sovitetaan kohderyhmän ja asiakkaan tavoitteiden mukaisiksi.
- Työfysioterapeutin suoravastaanotto, TULETKO-kartoitus sekä Yksilöllinen verkkokoulutus ergonomiseen päätetyöskentelyyn auttavat työntekijää käyttämään tärkeintä työvälinettään – omaa kehoaan – ergonomisesti.
Edellä mainituista fyysisen ergonomian palveluista vastaa asiakasorganisaatiollesi nimetty työfysioterapeutti. Hänen kanssaan voit keskustella tarkemmin oman organisaatiosi tavoitteisiin ja tilanteisiin sopivista ratkaisuista.
Ihmisenmittaista talven jatkoa toivottavat,
Lauri Raivo
palvelupäällikkö, työfysioterapia
Susanna Paarlahti
palvelupäällikkö, työterveyspsykologia
Pyydä tarjous työterveyspalveluista
Pihlajalinnan asiakaslähtöinen ja tarpeisiin perustuva toimintamalli saa aikaan terveyttä ja työkykyä kustannustehokkaasti. Laadukas ja ennaltaehkäisevä työterveystoiminta perustuu työpaikan tuntemiseen. Ota meihin yhteyttä, annamme sinulle tarjouksen. Tutustu Pihlajalinnan työterveyspalveluihin