Liikkumisen vaikutus mielen hyvinvointiin

Liikkuminen auttaa lisäämään ja säilyttämään mielenterveyttä

Liikkuminen on yksi keskeisimmistä mielenterveyteen ja hyvään oloon vaikuttavista asioista. Liikkuminen tuntuu useimmista ihmisistä hyvältä ja sen on todettu vahvistavan myös minäpystyvyyttä, eli uskoa omiin kykyihin. Tämä on yksi niistä mekanismeista, joiden kautta liikkumisen on todettu ehkäisevän masennusta ja ahdistuneisuutta.

Liikkuminen kehittää myös kognitiivisia kykyjä. Nämä vaikutukset ovat monilta osin pitkäkestoisia ja pysyväluonteisia. Säännöllisen liikkumisen tiedetään esimerkiksi muuttavan tapaa, jolla mieli reagoi erilaisiin elämän stressitilanteisiin. Liikkuminen on hyvä keino myös mielen pikahuoltoon: liikkuminen intensiivisen tietotyön lomassa auttaa pitämään ajatuksen terävänä työpäivän ajan ja edistää aivojen kykyä tuottaa ideoita. Liikkuminen auttaa myös nukkumaan paremmin, mikä kohentaa muistin toimintaa.

Miksi näin on? Ihmisen mieli on biologiaa, samoin liikkuminen. Molemmat tapahtuvat saman olennon sisällä ja liikkeen ja mielen keskinäiset vaikutukset selittyvät monenlaisilla evoluution muokkaamilla kytkennöillä aivojen ja muiden kehonosien välillä. Näitä mekanismeja yksityiskohtaisesti erittelemättä voidaan tiivistää: liike ja mieli kytkeytyvät hiilisidoksena lujasti toisiinsa!

 

Liike on mielelle myös lääkettä

Edellä kerrottu selittää osaltaan myös sitä, miten ja miksi liikunta toimii myös hoitona. Säännöllinen liikkuminen on mainio keino esimerkiksi osana masennuksen ja diabeteksen hoitoa. Päivittäinen liikkuminen, vaikkapa kävely, vaikuttaa myönteisesti vointiin, mielialaan ja nukkumiseen.

Työntekijää ohjataan tämän lääkkeen yksilöllisen koostumuksen ja annostelun löytämisessä esimerkiksi yksilöllisessä liikuntaneuvonnassa työfysioterapeutin vastaanotolla. Fyysisen aktiivisuuden huomiointi on osa useimpia työterveyden tarjoamia yksilöön kohdistuvia palveluita, esimerkiksi terveystarkastuksia.

 

Miten tulisi liikkua ja kuinka paljon?

Mielen hyvinvoinnin kannalta liikkumisen muodolla ei näyttäisi olevan juurikaan merkitystä. Olennaisempaa on, että ylipäätään liikkuu ja että valittu liikkumismuoto on itselle mielekästä ja muovautuu tavaksi. Liikkuminen voi siis olla vaikkapa työmatkapyöräilyä tai hissin välttämistä. Myös varta vasten suoritettu liikkuminen eli liikunta saa aikaan samat hyödyt mielelle. Ryhmäliikuntaan sisältyvä yhdessäolo saa ainakin osassa meistä aikaan yhteenkuuluvuuden tunteen, mikä itsessään lisää hyvää oloa. Yksi mainitsemisen arvoinen erityiselementti on luonto: luontoympäristössä liikkumisella on erityisen suotuisia psykologisia vaikutuksia.

Mielenterveyden ja mielen hyvinvoinnin kannalta riittävä tai optimaalinen liikkumisen määrä ei ole tarkoin tiedossa. Yleisen liikkumisen suosituksen mukainen annostelu, eli 2,5 tuntia reipasta liikkumista viikossa tai 1 tunti ja 15 min rasittavaa liikkumista viikossa, toimii varmasti. Jo yhdestä viikoittaisesta kävelylenkistä on hyötyä. On myös hyvä huomata, että eniten liikkumisen aloittamisesta tai lisäämisestä hyötyy ennestään vähän liikkuva.

Liikkumisen ohessa on tärkeää huolehtia myös palautumisesta, eli priorisoida nukkuminen, muu lepo ja rentoutuminen kehon erilaisten stressitilojen, myös intensiivisen liikunnan aiheuttaman, tasaamiseksi. Nostetaan esiin vielä yksi liikkeen muoto: syvään hengittäminen on myös liikettä. Etenkin tietoisesti tehtynä se auttaa rauhoittamaan mieltä ja ankkuroitumaan nykyhetkeen.

 

Työantajakin pystyy vaikuttamaan

Liikkumista edistävän kulttuurin luominen työpaikalla ja muutenkin työnantajan toimesta palvelee myös mielen hyvinvointia. Työnantajan tuki voi tarkoittaa vaikkapa vapaa-ajan liikuntaetuja. Työpäivän aikaisia keinoja ovat esimerkiksi kävelypalaverit (myös etänä), kävelymatot näyttöpäätetyöpisteellä tai työpäivän aikainen liikuntamahdollisuus.

Tässä kirjoituksessa on tuotu esiin liikkumisen hyötyjä ihmisillä keskimäärin. Se, miten paljon liikkumisesta lopulta hyötyy, vaihtelee ihmisten välillä. Jos vielä pohdit, vaikuttaako liikkuminen sinunkin hyvinvointiisi myönteisesti, niin sehän selviää viimeistään kokeilemalla.

Liikkumisen riemua!

 

Lauri Raivo 

palvelupäällikkö, työfysioterapia

 

Lähteet: Duodecim, Terveyskirjasto, UKK-instituutti

 

 

Pyydä tarjous työterveyspalveluista

Pihlajalinnan asiakaslähtöinen ja tarpeisiin perustuva toimintamalli saa aikaan terveyttä ja työkykyä kustannustehokkaasti. Laadukas ja ennaltaehkäisevä työterveystoiminta perustuu työpaikan tuntemiseen. Ota meihin yhteyttä, annamme sinulle tarjouksen. Tutustu Pihlajalinnan työterveyspalveluihin

 

Aikaisemmat ajankohtaiset uutiset

Johda itseäsi kuin Hercule Poirot

Toimitko työssäsi kuin Hercule Poirot? Mitä paineisempi tilanne, sitä varmimmin mestarietsivä ilmoitti kaikille osapuolille vetäytyvänsä...

Kokonaisvaltainen työergonomia

Mitä tarkoittaa ergonomia? Sana ergonomia tulee kreikan kielen sanoista työ ja luonnonlait (ergo ja nomos). Tässä työ tarkoittaa työelämässä...

Pidetään huolta työkyvystä

Suomalaisessa työelämässä ilmenee vanhaa yksioikoista suhtautumista sairaudesta aiheutuvaan työkyvyttömyyteen. ”Tulet töihin vasta, kun olet täysin...

Influenssa voi tulla kalliiksi

Tiesitkö, että terve työikäinen voi sairastaa influenssaviruksen vuoksi viikon ajan? Yhden sairauspoissaolopäivän kustannus on keskimäärin 400...

Tunnetko oman työkykyvalmentajasi?

Pihlajalinnan moniammatilliseen työterveyshuoltotiimiin kuuluu myös työkykyvalmentaja, joka toimii työterveyshuollossa sosiaalialan asiantuntija...

Arjen ajankäytön lautasmalli

Syyskauden käynnistyminen tarkoittaa monilla arkirutiineihin palaamista. Rutiinit – nuo mainio renki, vaan viheliäinen isäntänä. Uusi syyskausi...