Miksi yrityksen kannattaa hyödyntää ravitsemusterapeutin palveluja? Eikö työntekijän elintapojen parantaminen ole yksilön omalla vastuulla? Ylipaino voi olla työpaikoilla vaiettu aihe, jonka mieluusti jättäisi käsittelemättä, mutta näin ei kannata tehdä.
Tutkimukset ja käytännön elämä ovat osoittaneet, että hyvä ravitsemus, säännöllinen ateriarytmi ja laadukas ravinto parantavat työvireyttä. Työaikaisella ruokailulla on suora positiivinen vaikutus työkykyyn. Lisäksi lihavuus, metabolinen oireyhtymä (MBO) ja diabetes vaikuttavat pitkällä aikavälillä työkykyyn ja jaksamiseen. Näiden sairauksien hoidossa ravitsemuksella on merkittävä rooli, ja ravitsemushoito on avain työkyvyn ylläpitämiseen.
Elintapojen merkitys kustannuksiin ja työkykyyn
Valtioneuvoston julkaiseman Työkyvyn tuen vaikuttavuus -tutkimuskatsauksen tavoitteena oli tunnistaa toimenpiteitä, jotka ehkäisevät ja tukevat työkykyä yksilö-, työpaikka- ja yhteiskuntatasolla. Vahvin näyttö löytyi elintapainterventioiden, yksilölähtöisen stressinhallinnan, korvaavan työn mallin, työn muokkauksen, osasairauspäivärahan ja yksilöpsykoterapian myönteisistä vaikutuksista. Erityisesti elintapainterventioiden, stressinhallinnan, fyysisen ergonomian parantamisen ja osasairauspäivärahan on havaittu tuovan positiivisia kustannusvaikutuksia.
FinTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan ylipainoisten ja lihavien elämänlaatu on merkittävästi heikompi verrattuna normaalipainoisiin. Lihavilla henkilöillä havaittiin heikompi fyysinen ja psyykkinen työkyky sekä enemmän itse raportoituja poissaoloja työstä. Lihavuus vaikuttaa negatiivisesti yksilön kokemukseen terveydestä ja hyvinvoinnista heikentäen samalla myös työkykyä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on arvioinut, että lihavuus ja sen liitännäissairaudet aiheuttavat 1,4–7,0 % Suomen terveydenhuollon kustannuksista. Tehokkaalla lihavuuden hoidolla voi olla yrityksen näkökulmasta merkittäviä kustannussäästöjä, jos esimerkiksi sairauspoissaolojen ja jopa työkyvyttömyyseläkkeiden määrä saadaan vähenemään. Yksilöä ei siis kannata jättää yksin kipuilemaan, vaan yritys voi työterveyden kanssa olla aktiivisessa roolissa auttamassa työntekijää elintapamuutoksessa.
Ravitsemusterapeutti tukemassa työkykyä ja työssä jaksamista
Hyvä elintapaohjaus vaatii laaja-alaista ymmärrystä ihmisen kokonaisterveydestä sekä fyysisistä ja psykologisista esteistä liittyen elintapamuutoksiin. Tarvitaan myös taitoa kohdata asiakas ja löytää yhdessä arkeen sopivat muutokset, joiden toteuttaminen on mahdollista. Laillistettu ravitsemusterapeutti tuo tarvittavaa asiantuntemusta elintapamuutoksen ohjaukseen, asiakaskohtaamiseen ja vaikuttavan muutoksen toteuttamiseen.
Ravitsemusterapeutti toimii olennaisena osana laadukasta työterveyshuoltoa tukien työntekijän työkykyä ja edistäen samalla sekä työnantajan että yrityksen etua. Jo muutama käynti ravitsemusterapeutin vastaanotolla voi käynnistää merkittävän muutoksen.
Ravitsemusterapeutin vastaanotolle kannattaa ohjata työntekijä, joka tarvitsee tukea, ohjausta ja hoitoa esimerkiksi työaikaisen ruokavalion suunnittelussa. Erityisesti vuorotyötä tekevät tai muissa epätyypillisissä työvuoroissa työskentelevät voivat kokea työruokailun haasteelliseksi. Ravitsemusterapeutti auttaa myös lihavuuden hoidossa ja tukee painonhallinnassa.
Lisäksi ravitsemusterapeutin vastaanotolla saa apua ja ohjausta:
- tyypin II diabeteksen ja MBO:n ravitsemushoidossa
- syömishäiriöiden hoidossa
- keliakian ja tulehduksellisten suolistosairauksien hoidossa
- ummetuksen ja toiminnallisten vatsavaivojen oireiden lievittämisessä
- vajaaravitsemuksen toteamisessa ja hoidon suunnittelussa.
Lisäksi yrityksellä on mahdollisuus saada Kelalta korvauksia (KL I) ravitsemusterapeutin tarjoamista palveluista. Lisätietoa korvausehdoista Kelan verkkosivuilta.
Pidämme huolta – tukea yksilölle sekä yritykselle
Pihlajalinnassa toimii laillistettuja ravitsemusterapeutteja, joilla on työterveyshuollon asiantuntijapätevyys ja osaamista työkyvyn edistämisessä sekä työhyvinvoinnin vaalimisessa. Ammattilaisia toimii valtakunnallisesti eri paikkakunnilla. Vastaanoton voi toteuttaa laadukkaasti myös puhelin- ja videovastaanottona, mikä helpottaa avun saamista. Pidämme huolta, että työntekijänne tulevat kohdatusti empaattisesti myös niiden ongelmien kanssa, joita ei ehkä perinteisesti mielletä osaksi työterveyttä.
Ravitsemusterapeutit tarjoavat paitsi yksilöohjausta myös monipuolisia työyhteisöön liittyviä toimia, kuten luentoja, ryhmäohjauksia ja työhyvinvointitapahtumia. Pihlajalinnan ravitsemusterapeutit ovat myös mielellään tuomassa osaamistaan mukaan toimintasuunnitelmien laatimiseen ja työpaikkaselvityksiin.
Työhyvinvointia, terveyttä ja työssä jaksamista edistävä ravitsemus on sekä työnantajan että työntekijän yhteinen etu, jota tulisi tarkastella työpaikkaruokailua ja kahvituntia laajemmin. Olisiko teidän organisaatiossanne tarvetta kiinnittää työntekijöiden ravitsemukseen enemmän huomiota?
Anette Palssa
Laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM
Lyhytterapeutti (kognitiivinen ja psykofyysinen suuntaus)
Ilana Stolberg
Laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM
Mediassa: Lääkärilehti
Lihavuuden yhteys elämänlaatuun ja työkykyyn suomalaisessa aikuisväestössä – Lääkärilehti (laakarilehti.fi)
Lue myös:
Painonhallinta ei perustu itsekuriin:
https://www.pihlajalinna.fi/tietoa-meista/blogi/painonhallinta-ei-perustu-itsekuriin
Ravitsemusterapia:
https://www.pihlajalinna.fi/palvelut/yksityisasiakkaat/painonhallinta/ravitsemusterapia
Painonhallintaklinikka:
https://www.pihlajalinna.fi/palvelut/yksityisasiakkaat/painonhallinta/painonhallintaklinikka
Kansantautiklinikka:
https://www.pihlajalinna.fi/palvelut/yksityisasiakkaat/kansantautiklinikka