Kun työ sujuu, se tuntuu hyvältä. Sujuvan työn äärellä työntekijä itsekin tuntee tekemisensä arvon. Monesti se tuntuu suorastaan siltä, että minä olen hyvä, kun sain tämän sujumaan. Itsetunto kohoaa, kun asiat edistyvät ja tulee valmista, kirjoittaa työterveyspsykologi ja palvelupäällikkö Susanna Paarlahti.
Sujuvan työn taustalle tarvitaan monia asioita omasta ammattitaidosta aina siihen, että puitteista ei synny kapuloita rattaisiin. Mielekkyyden tunteen vuoksi ollaan kuitenkin valmiita pinnistelemään, jotta asiat sujuvat ja työn virrat soljuvat. Riittävän usein pinnistely kannattaa, vaikka verottaakin myös joskus voimia.
Vuorovaikutus lisää sujuvuutta ja yhteenkuuluvuutta
Sujuvassa työssä tunnusmerkkinä on toisten kanssa toimiva vuorovaikutus, jossa myös tiedon virta soljuu ja tunteet liikkuvat. Ilon annetaan tarttua, harmin aiheet otetaan ratkaisumielessä puheeksi. Tietoa ei kukaan panttaa, uutiset leviävät ja reaktiot uutisiin vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta mielekkäällä tavalla.
Kaikki voivat tuntea kuuluvansa tähän porukkaan, jolla työtä yhdessä tehdään. Kuulumisen tunteen pohjalta syntyy auttamisen halua ja uskallusta pyytää toiselta mielipidettä tai apua.
Tavoite on yhteinen. Sen saavuttamisesta lankeaa arvoa kaikille työyhteisössä.
Monessa työpaikassa edellä kuvattua on koettu ainakin toisinaan. Jos työpaine on kuitenkin pitkittynyt, voi se johtaa kumuloituneeseen kuormitukseen, jossa sekä tunnelmat että työn sujuvuus alkavat rakoilla.
Työn kuormittavuus voi uhata yhteistä visiota
Kumuloituneessa kuormituksessa tilanne voi ajautua noidankehään joskus nopeasti, toisinaan pikkuhiljaa ja huomaamatta. Etenkin hitaammissa kehityskuluissa voi olla vaikea tunnistaa todenmukaisesti, ettei myönteistä nostetta ole riittävästi tunnettu enää aikoihin.
Huomio on saattanut uppoutua ratkaisuyritysten myötä syntyneisiin uusiin häiriötilanteisiin, joiden halutaan uskoa olevan tilapäisiä. Samaan aikaan palautumisvajetta voi kertyä monille työyhteisössä liikaa.
Jos työpaikan tilannetta on tarpeen korjata, kannattaa arvioida, aloitetaanko palautumisvajeen korjaamisesta vai yhteisen tavoitevision rakentamisesta. Työyhteisössä syntyy herkästi imua siihen, että katsotaan menneeseen: halutaan ammentaa eväitä tulevaan käymällä koettua läpi. Silloin on tärkeää, että kaikilla voimat riittävät sukelluksissa käymiseen.
Menneeseen uppoamisen vaara on olemassa, jos aiempien muistelussa herää tunteita, jotka kaappaavat mukaansa. Herää ahdistusta, eikä energia enää virtaa. Ahdistus kuitenkin hälvenee, kun yhteisestä tavoitevisiosta saadaan jälleen kiinni. Löytyy minun paikkani ja tekee mieli jälleen tarttua työhön.
Kuinka hakea ratkaisuja työn sujuvuuden ongelmiin?
Ratkaisuun pääseminen työpaikalla on ensisijaisesti johtamisen ja yhdessä tekemisen asiaa. Työterveystiimi ja organisaatiolle nimetty työterveyspsykologi voivat kuitenkin toimia esihenkilötyön tukena tai työyhteisön keskustelun vetäjinä silloin, kun tavoitevisiota lähdetään rakentamaan tai ollaan jollain tapaa jumissa. Saat yhteyden työterveyden tiimiisi nimetyn työterveyshoitajan kautta.
Osalle työyhteisön jäsenistä ilmapiiriremontteihin liittyvät kokemukset voivat olla tunteita herättäviä ja vaatia sulattelua. Silloin ulkopuolisen kanssa puhuminen voi toimia mielen jumeihin kuin hieronta jäykille lihaksille. Asiat löytävät ilmaisun, asettuvat mittakaavaan ja loksahtavat paikoilleen.
Pihlajalinnan Mielen huoli -linja on oikea osoite keskusteluille, joissa tarkastellaan omia kokemuksia, toiveita ja tarpeita. Tarjolla on nopeaa matalan kynnyksen keskustelutukea sekä säännöllisempää, parin kuukauden mittaista lyhytterapiaa.
Susanna Paarlahti,
Palvelupäällikkö, työterveyspsykologia
Pyydä tarjous työterveyspalveluista
Pihlajalinnan asiakaslähtöinen ja tarpeisiin perustuva toimintamalli saa aikaan terveyttä ja työkykyä kustannustehokkaasti. Laadukas ja ennaltaehkäisevä työterveystoiminta perustuu työpaikan tuntemiseen. Ota meihin yhteyttä, annamme sinulle räätälöidyn tarjouksen.