Vuosia sitten aiheutunut vamma aiheutti sen, että työntekijä ei voinut jatkaa nykyisissä työtehtävissään. Lue, miten kaikkia osapuolia ja eritoten työntekijää miellyttävä ratkaisu löydettiin tiiviillä yhteistyöllä.
Vammautunut olkapää työntekoa hankaloittamassa
Työntekijä oli joutunut vuosia sitten liikenneonnettomuuteen, jonka seurauksena olkapäähän oli tullut hankala vamma. Onnettomuuden jälkeen hän oli ollut sairauslomalla noin vuoden ennen työhön palaamistaan. Hän pärjäili rakennusalan töissään mukavasti, kunnes onnettomuudessa vammautunut olkapää alkoi oireilemaan uudelleen viisi vuotta onnettomuudesta. Työntekijälle suunniteltiin olkapääleikkaus, jolloin vakuutusyhtiö ohjasi hänet Pihlajalinnaan operoitavaksi.
Työntekijä ohjautui olkapääoperaation jälkeen ensimmäisen kerran työmestarin vastaanotolle. Tuolloin pohdittiin yhdessä työhön paluun mahdollisuuksia ja paluu onnistuikin tuolloin osittaisen työajan ja kevennetyn työnkuvan turvin vakuutusyhtiön tukemana. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa oli koko ajan aktiivista ja työmestarin palveluille ei ollut enää tarvetta osittaisen sairausloman päättymisen jälkeen, vaan työntekijän tilanteen seurantaa jatkoi asiakkaan oma työterveyshuolto.
Ajan kuluessa työntekijän työssä pärjääminen oli edelleen vaihtelevaa: vammautunut olkapää kipuili jatkuvasti ja myös muita terveydellisiä haasteita ilmeni. Tällöin työntekijällä oli myös vamman korvattavuuden kanssa epäselvyyksiä, jolloin työterveyden tekemillä järjestelyillä oli erityisen suuri merkitys työntekijän toimeentulon kannalta, ja hän päätyikin Kelan osasairauspäivärahalle. Kelan sairauspäivärahakauden päättyessä oli työntekijä siinä tilanteessa, että hän ei enää pärjännyt kokoaikaisessa työssä. Rasituksen jälkeen kiputilanne yltyi hankalaksi, eikä hän palautunut raskaista työpäivistä enää lainkaan.
Tuolloin työntekijä oli ohjautunut työterveyslääkärin lähettämänä Pihlajalinnan työkykyvalmentajalle, joka oli puolestaan yhteydessä työmestariin. Työkykyvalmentaja ja työmestari selvittelivät yhdessä hänen tilannettansa. Lopulta päädyttiin siihen, että vakuutusyhtiöstä pyydettiin ensin maksusitoumusta työntekijän tuntevalle ortopedille, joka arvioi työntekijän ammatillisen kuntoutuksen tarvetta liikennevahingosta johtuneisiin vammoihin liittyen. Ortopedin arvion jälkeen vakuutusyhtiöltä saatiin päätös ammatillisesta kuntoutuksesta. Ammatillinen kuntoutus mahdollisti sen, että työmestari pystyi yhteistyössä työntekijän, tämän työnantajan ja työterveyshuollon kanssa pohtimaan työntekijälle soveltuvaa uutta työnkuvaa.
Miten uusi työnkuva löydettiin?
Työntekijä ei ollut innokas lähtemään enää uudelleen koulutukseen, ja hänen taustansa huomioiden soveltuvaa uutta alaa olisi ollut myös suhteellisen haastavaa löytää. Työntekijän tilanne olisi vaatinut suhteellisen pitkän koulutuksen, eikä työvuosia eläkeikään ollut jäljellä kuin alle kymmenen. Työntekijällä oli kuitenkin koko ajan ollut työsuhde samaan työnantajaan, ja ensisijainen toive olikin, että hän voisi jatkaa entisen työnantajansa palveluksessa.
Erilaisten ammatillisen kuntoutuksen vaihtoehtojen kartoittamisen jälkeen päädyttiin siihen, että työtekijän kanssa tehtiin työkokeilu vielä omalle työnantajalle. Myös työterveyslääkäri osallistui aktiivisesti tähän työkokeilun seurantaan. Työntekijä pohti itse aktiivisesti erilaisia työtehtäviä sekä kokeili erilaisia työaikoja. Neljän kuukauden kokeilujen jälkeen löydettiin tilanteeseen soveltuva ratkaisu, joka sopi niin työnantajalle kuin työntekijällekin. Myös työterveyslääkärin ja työmestarin näkemykset puolsivat ratkaisua.
Yhteistyöllä paras ratkaisu työntekijälle
Tapaturmaa korvanneelle vakuutusyhtiölle ehdotettiin, että työntekijä voisi jatkaa omalla työnantajalla 50 %:lla työajalla siten, että hän tekee lyhyempää päivittäistä työaikaa ja kevyempiä työtehtäviä. Työntekijän työkyvylle soveltuvia työtehtäviä ei olisi yrityksestä löytynyt täyden työajan verran, mutta työntekijän tilanteeseen soveltuvaa työtä työnantaja pystyi tarjoamaan osapäiväisesti. Näin työntekijä pystyi jatkamaan oman tutun työnantajan palveluksessa.
Tiiviillä yhteistyöllä työterveyshuollon, työnantajan ja vakuutusyhtiön kanssa löydettiin työntekijän tilanteeseen soveltuva ratkaisu, joka mahdollisti työntekijän jatkamisen hänelle itselleen mieluisassa työpaikassa työvuosiensa loppuun asti.