Onko työterveyden sisältöä laajennettava tietoon perustuen, jotta voimme maksimoida sen vaikutukset, vai tulisiko sitä ajatella jopa kilpailutekijänä työvoiman hankinnassa? Tietoon perustuva päätöksenteko on avain vaikuttavaan työterveyteen, joka hyödyttää niin työnantajaa kuin työntekijöitäkin. Lue Pihlajalinnan kehitysjohtajan Lasse Parvisen mietteistä aiheesta.
Suomalainen työterveyshuolto on pitkään ollut menestystarina, joka edistää työikäisen väestön terveyttä ja hyvinvointia. Työntekijän työkyky ja sen ylläpidon merkitys kasvavat yhteiskunnan vaurauden ja hyvinvoinnin kasvaessa. Erilaiset työterveyshuollossa olevien palveluiden ja muiden hyvinvointipalveluiden vaikuttavuuden osoittaminen on kuitenkin haastavaa ilman tietoa.
Työterveyshuollon laaja kirjo
Nykyinen keskustelu työterveyshuollon asemasta sote-uudistuksen yhteydessä on kirjavaa. Yleisessä keskustelussa puhutaan työterveyshuollosta vakiona – ihmisellä joko on tai ei ole työterveyshuollon palveluita käytössään riippuen henkilön työtilanteesta. Tämä yleinen toteamus on kuitenkin harhaanjohtava, sillä työterveyshuollon sisältö ja laajuus vaihtelevat suuresti eri yritysten välillä. Jopa termi ”lakisääteinen työterveyshuolto” saa erilaisen merkityksen eri työpaikoilla, riippuen altisteista ja työntekijöiden tarpeista. Näin ollen lakisääteinen työterveyshuolto telakkatyöntekijän ja IT-alan työntekijän silmin ovat hyvin erilaisia. Onkin syytä pohtia, miten hankkia hyödyllisiä lisäpalveluita ja laajentaa työterveyshuollon perussisältöä. Työantajan näkökulmasta, työterveyshuollon on aina pidettävä huolta työntekijöistä sekä olla osana luomassa positiivista työnantajamielikuvaa.
Vaikuttavuutta vai kilpailuvaltti?
Yhä tärkeämmäksi asiaksi nousee työterveyshuollon vaikuttavuus. Onko työterveyshuollon sisältöä laajennettava tietoon perustuen, jotta voimme maksimoida sen vaikutukset, vai tulisiko sitä ajatella enemmän henkilöstöetuutena ja jopa kilpailutekijänä työvoiman hankinnassa? Laaja työterveyshuolto voidaan nähdä työnantajan kilpailuvalttina tai lisäkustannuksena, samalla tavoin kuin kulttuuri- tai liikuntasetelit. Usein kuitenkin työterveyshuoltoa ja siihen liittyviä terveyspalveluita arvioidaan kriittisemmin kuin muita henkilöstöetuja.
Vaikuttava työterveyshuolto korostuu erityisesti talouden heikentyessä. Kun yritys tarkastelee kulujaan ja toimintojaan, myös työkykyjohtaminen ja työhyvinvoinnin panostukset nousevat tarkastelun kohteeksi. Tällöin on ensiarvoisen tärkeää, että työterveyshuolto ja vakuutusyhtiöt tukevat yhdessä työnantajan päätöksentekoa oikealla tiedolla.
Oleellista on, että työnantajat ymmärtävät, mitä investoinnit työkyvyn ylläpitoon tavoittelevat – halutaanko luoda myönteinen työnantajakuva vai saavuttaa vaikuttavuutta?
Riskitekijöiden tunnistaminen ja niiden hoito tukemassa työkykyä
Sote-uudistuksen myötä työterveyshuollon rooli on myös muutoksessa. Perinteinen tarkastelu työstä aiheutuvasta työkyvyn heikentymisestä tai työperäisistä sairauksista on olennaista, muttei ratkaisevaa. Ehkä vähintään yhtä tärkeä asia on työterveyslain kirjaus, joka velvoittaa työnantajan olemaan selvillä työntekijän työkyvystä.
Laajasti ajatellen työkykyyn vaikuttavat myös kaikki kansansairaudet ja terveyteen vaikuttavat tekijät. Esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudeista sekä diabeteksesta aiheutuva työkyvyn heikentyminen aiheuttaa työantajalle kustannuksia, mikäli työkyky menetetään lopullisesti. Näin ollen viisas työnantaja on perillä oman henkilöstönsä keskeisimmistä riskitekijöistä ja tarjoaa niihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa apua. Toisaalta, ratkaisevassa asemassa on myös oikea-aikainen sairaanhoito.
Oikea-aikaisen sairaanhoidon tärkeyttä valaisee tutkimus sydäninfarktin saaneiden potilaiden hoidosta. Tutkimuksen mukaan 40 % infarktin saaneista potilaista saa uusintainfarktin tai menehtyy viiden vuoden kuluessa sydänkohtauksesta. Vain noin 10 % näistä sydäninfarktin saaneista potilaista on hoitotasapainossa kolesterolin suhteen. Kolesterolin hoitotasapaino on yksi keskeisimmistä tekijöistä uusintainfarktin ennaltaehkäisemisessä, ja jopa 30–50 % uusintainfarkteista olisi ennaltaehkäistävissä oikealla hoidolla.
Sydän- ja verisuonitaudit ovat yksi suurimmista työkyvyttömyyseläkkeelle päätymisen syistä, joten vaikutus työantajan kustannuksiin on oleellinen. Vastaavanlaisia esimerkkejä on esitettävissä mm. diabeteksen ja painonhallinnan suhteen, puhumattakaan mielenterveyden hoidosta.
Panosta oikein työhyvinvointiin ja työterveyshuoltoon
Tietoon perustuva päätöksenteko on avain vaikuttavaan työterveyshuoltoon, joka hyödyttää niin työnantajaa kuin työntekijöitäkin. Osaava työterveyshuollon kumppani auttaa yritystäsi asettamaan työhyvinvoinnin ja työterveyshuollon panostuksen oikein.
Miten sinun yrityksessäsi tarkastellaan panostuksia henkilöstöön nykyisessä taloustilanteessa?
Lasse Parvinen, Pihlajalinna Kehitysjohtaja
Artikkelissa on hyödynnetty tutkimusta sydäninfarktipotilaista vuodelta 2022. Koko tutkimus luettavissa englanniksi täältä.
Pyydä tarjous työterveyspalveluista
Pihlajalinnan asiakaslähtöinen ja tarpeisiin perustuva toimintamalli saa aikaan terveyttä ja työkykyä kustannustehokkaasti.
Laadukas ja ennaltaehkäisevä työterveystoiminta perustuu työpaikan tuntemiseen. Ota meihin yhteyttä, annamme sinulle räätälöidyn tarjouksen.
Tutustu Pihlajalinnan työterveyspalveluihin