Työyhteisössä voi ilmetä väärinkäsityksiä, ristiriitoja ja myös työpaikkakiusaamista. Ilmiöillä on kauaskantoisia vaikutuksia. Jos tilanteita ei tunnisteta oikein ajoissa, seuraukset voivat näkyä sairauspoissaoloina, tuottavuuden häiriöinä, henkilöstövaihtuvuutena ja pitkäaikaisena työyhteisön häiriötilana.
Vastuu ennaltaehkäisystä, tilanteiden selvittämisestä ja korjaavista toimista kuuluu työnantajalle. Työterveyshuolto tukee vaikeissa tilanteissa tarjoamalla asiantuntemusta, terveydenhoitoa ja arjen yhteistyötä.
Mikä on työpaikkakiusaamista ja miten se tunnistetaan?
Yksi herkimmin vaurioittavista ilmiöistä työyhteisössä on työpaikkakiusaaminen. Työpaikkakiusaaminen on toistuvaa, pitkään jatkuvaa kielteistä kohtelua, kuten loukkaamista, mitätöintiä ja sosiaalista eristämistä.
Mikä tahansa konflikti ei kuitenkaan ole työpaikkakiusaamista. Työpaikkakiusaamiseksi ei lasketa esimerkiksi työnantajan direktio-oikeuden käyttöä, työyhteisössä syntynyttä näkemyseroa, muutostilanteista johtuvaa epävarmuutta, ongelmien käsittelyä, perusteltuja kurinpitotoimia tai työkyvyn arviointia silloin, kun asiasta on keskusteltu työntekijän kanssa. Useimmiten oletetun työpaikkakiusaamisen sijaan kyse voi olla jostain muusta.
Milloin kyse on kiusaamisesta ja milloin väärinymmärryksestä? Lue lisää työterveyspsykologin näkökulmasta – Työpaikkakiusaaminen ei aina ole sitä, miltä se näyttää.
Työterveyshuollon tehtävä ei ole ratkaista kiista-asetelmia, vaan tukea työnantajaa ja osapuolia rooliensa mukaisessa ratkaisuun etenemisessä sekä auttaa terveydellisissä kysymyksissä. vaan tukea osapuolia terveydellisestä näkökulmasta. Esimerkiksi kiusaamisen selvittely ei ole vain terveyskysymys, vaan siihen voi liittyä myös juridisia ja taloudellisia seikkoja, jotka vaativat johdon huomiota. Työterveys toimii puolueettomana asiantuntijana, joka tukee tilanteen kartoituksessa, antaa työnantajalle asiantuntija-arvion sekä tukee sekä yksilöä että esihenkilöitä.
Työpaikkakiusaamisen yleisyys ja vaikutukset
Työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrin (2021) mukaan 29 prosenttia palkansaajista on havainnut kiusaamista työkavereiden taholta ja 18 prosenttia esihenkilöiden taholta. Lisäksi Asiantuntijat ja Esihenkilöt ASIA ry:n vuonna 2024 tekemän jäsentutkimuksen mukaan joka kahdeksas esihenkilö eli 13 prosenttia on kokenut työpaikkakiusaamista viimeisen kolmen vuoden aikana.
Työpaikkakiusaamisen vaikutukset heijastuvat koko työyhteisöön. Yksilölle se aiheuttaa ahdistusta, unettomuutta, masennusta tai muita terveyshaittoja ja pitkittyessään se voi johtaa työkyvyn heikkenemiseen ja työkyvyttömyyteen. Organisaatiotasolla kiusaaminen tuntuu aina alentuneena psykologisena turvallisuutena ja voi näkyä heikentyneenä sitoutumisena ja lisääntyvinä sairauspoissaoloina. Se myös altistaa pitkittyville konflikteille.
Laki velvoittaa työnantajaa puuttumaan kiusaamiseen
Työturvallisuuslaki ja yhdenvertaisuuslaki velvoittavat työnantajaa puuttumaan kiusaamiseen viipymättä. Jos työntekijä ilmoittaa kokevansa kiusaamista, työnantajan on selvitettävä tilanne mahdollisimman nopeasti ja puolueettomasti.
Vastuullinen henkilöstöjohtaminen ei kuitenkaan nojaa vain lakiin, vaan se rakentuu myös arvoihin ja haluun luoda turvallinen työympäristö. Esihenkilöiden ja HR:n tehtävänä on vahvistaa puheeksi ottamisen kulttuuria ja tunnistaa varhaisia huolen merkkejä.
Terveydellinen arvio ja tuki konfliktitilanteissa
Vaikeissa työpaikan konfliktitilanteissa työntekijän ensikontakti on usein oma nimetty työterveyshoitaja. Työterveyshoitaja tekee tapauskohtaisen etenemisarvion niin yksilöiden hoitojen kuin vaikkapa johdon tukitarpeen osalta.
Työterveyshuolto tukee vaikeissa tilanteissa etenkin johtoa, mutta myös työntekijöitä. Esihenkilöt ja HR voivat saada työterveyden asiantuntijoilta ohjausta ja neuvontaa asiassa etenemiseen ja tunnekuorman organisatoriseen käsittelyyn. Konflikteissa työyhteisösovittelu on voinut tarjota arvokkaan oppimiskokemuksen ja helpotuksen, eikä asia ole eskaloitunut kiusaamiskokemukseksi.
Tavoitteena ei ole syyllisten etsiminen, vaan toimintakyvyn palauttaminen työyhteisössä.
Työterveyden rooli hyvän työilmapiirin tueksi
Parhaimmillaan työterveys on mukana arjen rakenteissa jo ennen kuin ongelmia ilmenee. Kun työterveyden ammattilaiset ovat ennestään tuttuja, heidän puoleensa on helpompi kääntyä, kun ilmapiiri kiristyy ja vuorovaikutus takkuaa.
Työterveys tukee sekä yksilöitä että organisaation johtoa tarjoamalla asiantuntijuutta työyhteisöjen kehittämiseen, esihenkilöiden valmennukseen ja haastavien tilanteiden käsittelyyn.
Pihlajalinna Työterveyden palvelut sisältävät asiantuntemusta työilmapiirin vahvistamiseen, konfliktien ehkäisemiseen ja kuormituksesta palautumiseen.
Turvallinen työyhteisö rakennetaan tietoisesti
Kiusaamisen ennaltaehkäisy on työkykyjohtamista. Siihen liittyvät kartoitukset, koulutukset ja esihenkilövalmennukset kannattaa suunnitella osaksi vuosikelloa. Pihlajalinna Työterveys voi tukea tätä kokonaisuutta sekä arvioida toimenpiteiden terveysvaikutuksia ajan mittaan.
Yhdessä asiakkaan kanssa rakennamme ratkaisuja, jotka tukevat sekä yksilöiden että koko organisaation hyvinvointia.
Artikkelin asiantuntijana on toiminut Susanna Paarlahti, työterveyspsykologian palvelupäällikkö, Pihlajalinna.
Haluatko kehittää työyhteisösi vuorovaikutusta ja ehkäistä konfliktitilanteita? Pihlajalinna Työterveyden palveluilla voidaan vahvistaa työyhteisön psykologista turvallisuutta. Kysy lisää työterveystiimiltäsi.
Lue myös
- Osaatko hyödyntää oman työterveystiimisi psykologia?
- Psykologinen turvallisuus työpaikalla
- Työterveys auttaa vähentämään työkyvyttömyyseläkkeitä
Pyydä tarjous työterveyspalveluista
Haluatko kuulla, miten voimme tukea teidän työyhteisönne hyvinvointia? Rakennetaan yhdessä työterveysratkaisu, joka pitää sekä kehon että mielen kunnossa. Tutustu Pihlajalinnan työterveyspalveluihin