Työpaikkakiusaamiseksi nimetty asia ei aina ole sitä, mitä kuvittelemme. Usein kyseessä on monisyinen vyyhti väärinkäsityksiä ja tunnekuormaa, kirjoitta Susanna Paarlahti, työterveyspsykologian palvelupäällikkö.
Työpaikkakiusaaminen on monimutkainen ilmiö, jossa ei aina löydy selkeitä kiusaajia ja uhreja
Työurani alussa työterveyspsykologina jouduin keskelle kiusaamisselvittelyä, kun esihenkilö oli ottanut yhteyttä työterveyteen tiimiläisensä ilmoituksen jälkeen. Esihenkilö oli saanut työntekijältään kuulla tämän kokeneen työpaikalla kiusaamista.
Tiimi, jossa kiusaamiskokemus oli herännyt, oli verrattain pieni, joten sovimme – sen ajan tyypillisen toimintatavan mukaan –, että haastattelen koko työyhteisön paremman kokonaiskuvan saamiseksi taustoista, kipupisteistä sekä ratkaisuvaihtoehdoista.
Yllätykseni oli melkoinen, kun haastattelujen jälkeen kävi ilmi, että useampi tiimissä koki tulleensa kiusatuksi – vaan kiusaajaksi ei kukaan kokenut itseään.
Tyypilliset työpaikkakiusaamisen dynamiikat
Seuraavina vuosina sain tehdä vastaavia selvittelyjä useamminkin. Sama ilmiö toistui: kiusaajia työpaikoilta ei yleensä löytynyt, kiusattuja tavallisesti useita.
Kaikki olivat kokeneet asiaan liittyen stressiä. Osa saattoi haastattelussa olla tuohtuneita, osa väsyneitä ja itkuisia. Jännittynyt ilmapiiri oli tavallisesti jatkunut kuukausia, joskus vuosia.
Selkeää väärinkäytöstä, johon voisin työnantajan ohjata puuttumaan, tuli vastaan silti harvoin.
Useimmiten kyse oli vyyhdistä, jossa dynamiikan kierteet olivat menneet sotkulle moneen otteeseen. Mukana oli ajallista kerrostumaa, sen sisällä temperamenttieroja, puutteellista viestintää, pahan mielen säilöntää, sinnittelyä, väärinkäsityksiä, ratkaisuyrityksiä ja ojasta allikkoon ajautumista. Sivutuotteena oli yleensä aina myös tarinoita pahiksista.
Saatiinko tilanteita ratkaistua?
Riippui pitkälti tiimin voimavaroista, päästiinkö noidankehästä ulos.
Auttoi paljon, jos tiimissä oli joustavuutta, luovuutta ja huumoria vielä jäljellä. Joskus osa tiimiläisistä tarvitsi poissaoloa työstä saadakseen voimiaan takaisin. Toisinaan piti myös kerrata hyvän työkäyttäytymisen pelisääntöjä.
Olennaista oli, miten tiimi saatiin palautettua perustehtäväänsä.
Monesti roolien kirkastaminen tiimissä, vastuiden selkiyttäminen ja yhteisen tavoitteen uudenlainen määrittely toimivat avaimena lukkiutuneeseen tilanteeseen.
Yllättävän harvoin tarvittiin kiusaajan kuriin laittamista, kun tarina pahiksesta osoittautuikin uuvuttavan tilanteen aikaansaamaksi uskomukseksi.
Miten lisätä ymmärrystä, kun syyttely ei vie eteenpäin?
Työpaikkakiusaamisesta lisätiedon saaminen on hyödyllistä, jos pystyvyyden tunne on vahva. Heikon pystyvyyden asetelmassa lisätieto voi kuitenkin jopa lisätä tuskaa.
Suosittelenkin mieluummin pysähtymään omakohtaisesti ja tekemään kokemuksesta huomioita. Huomioiden tekeminen on aistien avaamista, havaintojen vastaanottamista, sen huomaamista, mitä minussa tapahtuu juuri nyt. Se ei onnistu, jos kierrokset käyvät kovilla. Mutta jos saat tietoisen mielen keräämään havaintoja yhdenkin aistikanavan kautta ohikiitäväksi hetkeksi, ovat kierroksesi jo hieman rauhoittuneet.
Jos toistat sen, minkä juuri onnistuit tekemään, huomaat uudelleen jotain – ehkä samaa, ehkä eri vivahdetta, kuin hetki sitten – jälleen sisäinen ylinopeutesi hieman rauhoittuu.
Turvallisuuden tunne on ulos noidankehästä pääsemistä
Itsensä rauhoittaminen on avain turvallisuuden tunteen palauttamiseen. Kun rauhoitun, pystyn keräämään myös hiljaisempaa tietoa siitä, että asiat juuri nyt ovat kuitenkin kutakuinkin reilassa. Uppoutuminen onnistuu, kun ei tarvitsekaan olla koko ajan varuillaan. Ehdin ajatella, jos ei koko ajan tarvitse paeta tai taistella.
Kun itse olen turvassa, voi myös olla turvallinen toisille.
Olemuksen jännittyneisyys vähenee, hengenvedon kiivaus pehmenee, äänenpainon kireys kääntyy soinnikkuudeksi, joka kertoo tunteideni olevan sinua kohtaan myönteisiä.
Pieni riitasointu tai soraääni tiimissäkään ei kuulostakaan enää lähestyvän myrskyn merkiltä, vaan kuvautuukin ehkä kömpelyytenä, joka ei vaadi vastatoimia, vaan ennemminkin tukea.
Haluatko kehittää työyhteisösi vuorovaikutusta ja ehkäistä konfliktitilanteita? Pihlajalinna Työterveyden palveluilla voidaan vahvistaa työyhteisön psykologista turvallisuutta. Kysy lisää työterveystiimiltäsi.
Lue myös
- Väärinkäsitykset, ristiriidat ja kiusaaminen työpaikalla – kuinka edistää psykologista turvallisuutta?
- https://tyoterveysmyynti.pihlajalinna.fi/osaatko-hyodyntaa-oman-tyoterveystiimisi-psykologia/
Pyydä tarjous työterveyspalveluista
Haluatko kuulla, miten voimme tukea teidän työyhteisönne hyvinvointia? Rakennetaan yhdessä työterveysratkaisu, joka pitää sekä kehon että mielen kunnossa. Tutustu Pihlajalinnan työterveyspalveluihin