Miten ihanalta tuntuukaan, kun lämpö hellii jäseniä ja kaivattu kesäloma tuo vapautta ja vaihtelua päivien sisältöön. On aikaa ja mahdollisuuksia spontaanille tekemiselle sekä inspiroiville asioille, jotka eivät syystä tai toisesta arkeen mahdu. Aikatauluttomuus sekä omaehtoisuus tekevät meille hyvää ja ovat myös tärkeitä palauttavia tekijöitä. Kuitenkin voimavarojen kannalta tärkeitä ovat myös hyvinvointia tukevat rytmi, rajat ja säännöllisyys. Ainakin onnekkaimmat meistä alkavat tuttuihin asioihin palaamista loman lopulla jo kaivatakin. Arjen rakenteiden uupuminen ei usein pidemmän päälle lisääkään hyvinvointia tai jaksamista, jolloin työhön paluu voi tuntua erityisen raskaalta. Muutaman tärkeän asian mieleen palauttaminen voi kuitenkin auttaa.
Riittävä uni on kaiken perusta
Jos nukkuu väärään aikaan tai liian vähän, väsyttää ja vireystaso on alhainen. Mistä voi tietää, nukkuuko riittävästi? Vaikka moni meistä mittaa untaan ja palautumistaan älykellon tai muun älylaitteen avulla, kehoakin on hyvä kuunnella. Mikäli tunnet olosi yöunien jälkeen levänneeksi ja virkeäksi, olet todennäköisesti nukkunut riittävästi ja uuteen päivään on helpompi lähteä toiveikkain mielin. Toisaalta olo voi tuntua tahmealta ja liikkeellelähtö vaikealta, vaikka olisi nukkunut riittävän pitkät yöunet, jos unen laatu jää heikoksi.
Unen määrää ja laatua voi kohentaa jo pienilläkin käytännön toimilla. Lomalta paluu sujuu jouhevammin, kun lähtee siirtymään kohti arjen vuorokausirytmiä jo ennen loman päättymistä. Heräämällä joka aamu noin 15 minuuttia edellistä aamua aikaisemmin voi vähitellen totutella koittavaan arkeen. Unen perusta rakennetaan päivällä, jolloin työhön paluun ja palauttavan unen kannalta olennaista on myös se, minkälaisia ensimmäiset työpäivät ovat. Sopivatahtinen töiden suunnittelu ja lomakuulumisten vaihtaminen toimivat hyvänä siirtymäriittinä arkeen. Työpäivän pituus kannattaa myös muistaa pitää maltillisena ja tauottaminen auttaa osaltaan jaksamisessa, keskittymisessä sekä myöhemmin levollisen unen saavuttamisessa. Säännöllisen unirytmin lisäksi myös hyvä ja säännöllinen ruokailu sekä liikunta parantavat unen laatua. Ylipäätään kaikki, mikä edistää hyvinvointiamme, edistää yöunta. Eikä uneton yö silloin tällöin ei ole katastrofi, vaan osa ihan normaalia elämää.
Tiedosta hyvinvointia heikentävien tapojen arkipäiväistyminen
Lomaan liittyy usein ihana vapauden tunne ja nautinnot. Kylmä olut saunan jälkeen, lasillinen kuohuvaa juhlan hetkellä ja lasillinen viiniä aterialla. Nautitun alkoholin määrä voi kasvaa huomaamatta, vaikka se olisi näennäisesti kohtuullistakin. Myös ruokarytmi muuttuu loman aikana helposti epäsäännölliseksi, eikä ruoan laatuun tai määrään hyvinvoinnin kannalta tule kiinnitettyä huomiota. Lomaillessa se, mikä on itselle hyväksi, unohtuu helposti ja vähän rajattomiksi lipsahtaneiden nautintojen haitat saattavat ohittaa niiden tuottaman hetkellisen hyvän olon.
Tietoisuus omaa hyvinvointia heikentävistä tavoista sekä niiden arkipäiväistymisestä on erityisesti loman jälkeen olennaista. Jatkuvan alkoholin käytön tiedetään vaikuttavan mm. uneen, palautumiseen, ihmissuhteisiin sekä painonhallintaan ja se voi aiheuttaa myös ahdistusta ja masennuksen tunteita. Jos elämässä on liikaa stressiä tai elämäntilanne on haastava, on hyvä pitää mielessä, että alkoholi vahvistaa olemassa olevaa tunnetta. Huono omatunto, arkipäiväistyneen alkoholin käytön itselleen selittely tai läheisten huomauttelu kannattaa ottaa vakavasti ja miettiä onko muutos mahdollista tehdä itse vai tarvitseeko siihen ammattilaisen apua. Näin terveys ja hyvinvointi ei kärsisi ja loman jälkeinen arkeen paluukin sujuisi mahdollisimman jouhevasti. Hyvänä yleissääntönä voi pitää, että lähes minkä tahansa satunnainen tekeminen on harvoin pahasta, mutta kannattaa olla tarkkana sen suhteen, ettei mukavasta poikkeuksesta tule omaa hyvinvointia rasittavaa sääntöä.
Armollisuus ja näkökulman valinta hyvän arjen työkaluina
Olisiko mahdollista jalkauttaa työarkeen lomalla saavutettua rentoutta, jossa ajatukset virtaisivat pakottamatta ja itseen sekä omiin aikaansaannoksiin suhtautuisi vähän lempeämmin. Kaikkea ei tarvitse saada heti valmiiksi, eikä kaikessa voi onnistua. Kohtuullisuus ja armollisuus kannattaa pitää mielessä myös työpäivien tehokkuuden ja pituuden suhteen. Hyväksyvä suhtautuminen itseen lisää hyvinvointia ja näin ollen myös tuottavuutta. Itsemyötätuntoisuus vähentää tunnetusti stressin tunnetta ja lisää työelämässäkin tärkeää luovuutta.
Armollisuus ja itsemyötätunto ovat harjoiteltavissa olevia taitoja. On hyvä muistaa, ettei tässäkään kukaan ole seppä syntyessään, vaan pienet muutokset ovat olennaisia. Minä riitän -ajattelun lisääminen ja siitä itsensä muistuttaminen voi olla jo eheyttävää, sen sijaan että mielessä pyörisivät toistuvat ajatukset siitä, ettei jaksa, pysty, ehdi tai osaa. Voimia vievän ajatuksen voi korvata rakentavammalla. Harjoittelu alkaa oman sisäisen puheen tiedostamisesta ja näkökulman vaihtamisesta arkisen harjoittelun kautta.
Jos töihin palaaminen ahdistaa, voi olla hyvä palauttaa mieleen työhön paluuseen liittyviä positiivisia asioita, kuten työkaverit, yhteisöllisyys ja mielekäs työn sisältö. Myös omaa hyvinvointia tukeva rytmi ja harrastukset auttavat. Jos tilanne kuitenkin tuntuu liian raskaalta, eikä olo kohene omilla konsteilla, ei asian kanssa kannata jäädä yksin, vaan ottaa tilanne rohkeasti puheeksi esihenkilön tai työterveyshuollon kanssa.
Pidämme huolta mielestä
Työkyky on ensisijaisesti ihmisen oma kokemus omista mahdollisuuksistaan. Mieli on voimakas vaikuttaja myös tässä. Kaikissa työkykyyn liittyvissä huolissa työterveysasiakkaanamme voit kääntyä nimetyn työterveyshoitajanne puoleen.
Jos organisaatiollanne on käytössä Mielen huoli -linja, voi myös sinne ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä. Mielen huoli -linja on avoinna arkisin klo 8–18. Mielen huoli -linjalle sekä muihin Mielen Pihlajalinnan palveluihin voit hakeutua aina myös yksityisasiakkaana, mikäli palvelu eit työterveyssopimukseenne kuulu.
Työterveyssopimukseenne kuuluvat mielen hyvinvointia tukevat palvelut voit tarkistaa asiakasorganisaationne toimintasuunnitelmasta.
Asiantuntijat:
Veera Lange, Asiantuntijatason CBT-I unettomuusterapeutti (SUS), Mielen Pihlajalinna
Sanna Nylund, psykiatrinen sairaanhoitaja, lyhytterapeutti, Mielen Pihlajalinna
Pihla Ylioinas työterveyshuollon erikoislääkäri, Pihlajalinna Oulu