Psykologinen turvallisuus työpaikalla on keskeinen tekijä, joka edistää sekä työntekijöiden hyvinvointia että yrityksen tulosta. Mutta miten tämä turvallisuus syntyy, ja miten se auttaa selviämään työelämän haasteista ja muutostilanteista? Tutkimukset niin Suomessa kuin maailmallakin osoittavat, että psykologisen turvallisuuden rakentaminen työyhteisössä on mahdollista ja tärkeää.
Psykologinen turvallisuus on meidän kaikkien asia
Psykologisen turvallisuuden kulttuuri rakentuu yhdessä. Se ei ole vain yhden henkilön vastuulla, vaan koko työyhteisön yhteinen tehtävä. Jaettu luottamus ja arvostus päivittäisessä työssä luovat psykologista turvallisuutta. Tätä turvallisuutta voimme vahvistaa itse kukin monin tavoin: osoittamalla arvostusta, rohkaisemalla avoimeen keskusteluun, jakamalla omia kokemuksia ja tarjoamalla tilaa kohtaamisille, kuuntelulle ja palautteelle. On myös tärkeää, että työyhteisössä sallitaan virheiden tekeminen. Tässä esihenkilön ja johdon omalla esimerkillä on tärkeä rooli.
Psykologinen turvallisuus ei tarkoita sitä, että kaikesta olisi oltava samaa mieltä. Pikemminkin se antaa tilaa rakentavalle keskustelulle ja erilaisille näkemyksille, myös silloin, kun asiat ovat vaikeita. Vaikka haastavista asioista puhuminen voi tuntua epämukavalta, se on kuitenkin taito, jota jokainen meistä voi kehittää. Vaikka psykologinen turvallisuus antaa tilaa epäonnistumisille ja kokeiluille, on silti tärkeää puuttua oikeudenmukaisesti selkeisiin rikkomuksiin – tämä vahvistaa yhteisön turvallisuutta entisestään. Psykologista turvallisuutta voi siis kehittää monin tavoin, mutta se vaatii jatkuvaa yhteistä panostusta työyhteisössä.
Tutkimukset tukevat psykologisen turvallisuuden merkitystä
Psykologista turvallisuutta on tutkittu eri työyhteisöissä. Esimerkiksi vuonna 2012 Google aloitti Aristoteles-projektin, jonka tulokset julkistettiin vuonna 2016. Projektin suurimpana löydöksenä oli, että parhaiten menestyvillä tiimeillä oli yksi yhteinen tekijä: psykologinen turvallisuus. Myös Harvardin yliopiston professori Amy Edmondson on tutkimuksissaan todennut psykologisen turvallisuuden olevan perustana sille, että hoitohenkilökunta tuo esille potilasturvallisuuteen liittyviä epäkohtia. Edmondsonin tutkimuksessa parhaat tiimit toivat esiin enemmän hoitovirheitä, mutta hän havaitsi, että näissä tiimeissä ei tehty enempää virheitä kuin muissakaan, vaan ne tuotiin esiin avoimemmin. Tällaisissa avoimen kulttuurin tiimeissä hoitovirheet raportoitiin oma-aloitteisesti ja ilman pelkoa siitä, että virheet kääntyisivät itseä vastaan.
Psykologisen turvallisuuden perustana onkin suorapuheisuus, jonka tavoitteena on, että kaikki tulevat halutessaan kuulluksi ja asioista voidaan puhua ilman pelkoa negatiivisista seuraamuksista. Näin virheiden tekemistä ei tarvitse pelätä, mutta myöskään onnistumisia ei tarvitse laittaa vakan alle, sillä palautetta voidaan aina antaa rakentavasti. Lisäksi psykologiseen turvallisuuteen kuuluu vahvasti se, että apua voi pyytää ja saada työkavereilta.
On myös havaittu, että menestyvät tiimit rakentuvat seuraavien tekijöiden varaan:
- tiimin sisällä vallitsee vahva luottamus
- konflikteja käsitellään rakentavasti
- työntekijä tuntee vastuullisuutta omista ja tiimin tehtävistä
- yhteisiin tavoitteisiin sitoudutaan.
Miksi psykologiseen turvallisuuteen kannattaa panostaa?
Psykologisen turvallisuuden vaikutukset heijastuvat työelämän eri osa-alueihin. Suomessa on tutkittu työelämän laatutekijöiden yhteyttä yritysten kustannuksiin ja tuottavuuteen, ja psykologisen turvallisuuden on huomattu olevan linjassa näiden tekijöiden kanssa. Työelämän laatu vaikuttaa muun muassa sairaspoissaoloihin, henkilöstön vaihtuvuuteen, työtehokkuuteen, tuloksellisuuteen ja sitoutuneisuuteen.
Kun työyhteisössä vallitsee yhteenkuuluvuuden tunne ja turvalliset olosuhteet, se tuo myönteisiä vaikutuksia sekä henkilöstölle, asiakkaille – ja lopulta myös yrityksen tulokseen. Huolehtiminen perustavanlaatuisesta psykologisesta turvallisuudesta on erityisen tärkeää poikkeus- ja muutostilanteissa, kuten yt-neuvotteluissa. Panostaminen psykologiseen turvallisuuteen kannattavaa myös silloin, kun tavoitteena on asiakkaan odotukset ylittävä, innovatiivinen ja tuloksekas yritystoiminta.
Pidämme huolta työyhteisön hyvinvoinnista
Jos yrityksessäsi herää halu vahvistaa psykologista turvallisuutta, Pihlajalinnan työterveyspsykologit ovat käytettävissä. Yhdessä voimme suunnitella esimerkiksi muutoksien läpivientiin kuuluvan riittävän ja toimivan vuorovaikutuksen sekä tiedotuksen, samoin kuin muut tarvittavat tukitoimet koko muutosprosessin ajaksi.
Työterveyssopimukseenne kuuluvat hyvinvointia tukevat palvelut voi aina tarkistaa asiakasorganisaationne toimintasuunnitelmasta. Jos sinulla on oikeus lisäpalveluhankintaan organisaatiollesi, voit tiedustella sopivaa osaajaa organisaatiollenne nimetyltä työterveystiimiltä.
Aromäki-Stratos Anu, Työterveyspsykologi
Astrén Sanna, Työterveyspsykologi
Kaarlela Anu, Työterveyspsykologi
Cavén Sini, Työterveyspsykologi
Yhdessä kohti terveempää ja tuottavampaa työyhteisöä
– tavoitteenamme on tukea ja auttaa asiakkaitamme saavuttamaan tavoitteensa
Tutustu laajaan palveluvalikoimaamme – suunnitellaan yhdessä juuri teille sopiva työterveyden ratkaisu!
Lisää aiheesta:
Pelotta töissä – psykologinen turvallisuus työyhteisössä | Työterveyslaitos (ttl.fi). Työterveyslaitoksen sivuilta löydät myös väittämiä, joiden kautta voit pohtia työyhteisösi psykologisen turvallisuuden tasoa: Mitä on psykologinen turvallisuus? | Työterveyslaitos (ttl.fi). Voit lukea aiheesta lisää myös mieli.fi -sivustolla: Psykologinen turvallisuus lisää koettua työn merkityksellisyyttä ja vähentää työperäistä uupumusta etätyössä – MIELI ry
Clark, T. R. (2020). The 4 stages of psychological safety. Defining the Path to Inclusion and Innovation. Berrett-Koehler Publishers, Inc.
Edmondson, A. (1999). Psychological Safety and Learning Behavior in Work Teams. Administrative Science Quarterly, 44(2), 350-383. https://doi.org/10.2307/2666999
Kesti, M. (2014). Henkilöstövoimavarat tuottaviksi. Finanssi- ja vakuutuskustannus Oy.
Kesti, M. Työelämän laadun (QWL) ja talouden symbioosi: Avain yrityksen menestykseen. Nettiosoitteesta: markokesti.wordpress.com.
New York Times 25.2.2016: What Google Learned From its Quest to Build the Perfect Team (Charles Duhigg)
https://www.nytimes.com/2016/02/28/magazine/what-google-learned-from-its-quest-to-build-the-perfect-team.html