Suomalaisessa työelämässä ilmenee vanhaa yksioikoista suhtautumista sairaudesta aiheutuvaan työkyvyttömyyteen. ”Tulet töihin vasta, kun olet täysin kunnossa” -lausahdus on kuvaus kulttuurista. Vaikka työntekijän työkyky sairauden tai vamman vuoksi heikkenisi, on osa työkyvystä usein vielä jäljellä ja työntekijä voisi tehdä jotain työtä.
Korvaavalla työllä tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijä tekee väliaikaisesti tavanomaisesta poikkeavaa työtä ollessaan sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön tavanomaiseen työtehtäväänsä. Korvaava työ on vaihtoehto sairauspoissaololle.
Erilaista tekemätöntä työtä on työpaikoilla yleensä paljon. Luovuutta ja ennakkoluulottomuutta hyödyntäen voi löytyä hyviä ja mielekkäitä ratkaisuja. Korvaavan työn kesto määritellään tarpeen mukaisesti ja se voi vaihdella hyvin paljon, mutta se onkin tarkoitettu väliaikaiseksi ratkaisuksi vaihtoehtona sairauspoissaololle tai kun toipuminen on edistynyt.
Korvaavana työnä tehtävä työ ei voi olla ristiriidassa työntekijän osaamisen ja fyysisten edellytysten kanssa. Työturvallisuuden tulee toteutua korvaavassa työssä. Työntekijän työtapaturmavakuutus on voimassa työntekijän tehdessä korvaavaa työtä sekä silloin, kun työntekijä keskeyttää sairauspoissaolon ja palaa töihin aikaisemmin.
Haasteista yhteisiin ratkaisuihin
Korvaavaan työhön liittyy usein keskustelu siitä, voiko se olla työntekijälle pakollista ja pitääkö siitä sopia työehtosopimuksessa. Lähtökohta on, että työsuhteessa olevalla työntekijällä on velvollisuus tehdä työtään ja työnantaja maksaa siitä palkkaa.
Työsopimuslaissa taataan sairauden vuoksi lääkärintodistuksella töistä pois jäävälle oikeus sairausajan palkkaan. Sairausvakuutuslaissa taas edellytetään, että sairauspäivärahaa saava henkilö on sairauden vuoksi kykenemätön tekemään omaa työtään tai siihen läheisesti verrattavaa työtä. Työoikeudellisesti työnantajalla on direktio-oikeus määrätä työntekijälle soveltuvat työtehtävät, joihin hänet on todettu olevan työkykyinen. Paras ratkaisu syntyy, kun työjärjestelystä päästään sopimaan yhteisymmärryksessä työntekijän ja työnantajan kanssa. Kun tahtotilaa on ja hyvät käytännöt vakiintuvat työpaikalla, voi työn muokkaus työntekijän ja esihenkilön kesken onnistua suoraan eikä työterveyttä tarvita mukaan.
Yhteistyö on kaikkien eduksi
Hyvä ja toimiva työpaikan korvaavan työn malli sovitaan työpaikalla yhdessä eri tahojen ja työterveyden kanssa sekä käsitellään yhteistoiminnallisesti. Korvaavan työn käytännöstä on etuja sekä työntekijälle itselleen että työnantajalle. Työntekijä oppii korvaavasta työstä uusia taitoja ja toimintatapoja päästessään tutustumaan toisenlaisiin työtehtäviin. Korvaavasta työstä työntekijä saa varsinaisesta työstä saamaansa palkkaa, joka on sosiaalietuutta parempi. Työssä pysyminen on myös itsenäinen terveyttä edistävä tekijä. Kansantalouden näkökulmasta kaikki tehty työ, myös pienemmällä työpanoksella, edistää tuottavuutta ja on kannattavaa verrattuna siihen, että työntekijä olisi kokonaan poissa työstä.
Työterveyden rooli korvaavan työn toteuttamisessa:
- Osallistuu yhdessä työpaikan kanssa työpaikan korvaavan työn käytännön suunnitteluun
- Arvioi työkyvyn arvioinnin yhteydessä aina myös työntekijän edellytyksiä korvaavaan työhön.
- Luo kuvauksen työn rajoitteista, millaiseen työhön työntekijä pystyy sairaudesta huolimatta sekä toipumisen että terveydentilan vaarantumatta.
Työnantajan vastuulle kuuluvia tehtäviä:
- Toimintaohjeiden ja -käytäntöjen kuvaukset, jotka sisällytetään osaksi sairauspoissaoloihin liittyvää ohjeistusta.
- Vaihtoehtojen nimeäminen korvaavista töistä.
- Sopiminen korvaavan työn mallista työntekijöiden edustajien kesken. Näin vältetään toimintatapaan liittyvät väärinkäsitykset ja väärinkäytökset.
- Varmistaminen, että korvaava työ on mielekästä ja työntekijän osaamista vastaavaa.
- Yhteydenpito tarvittaessa työntekijän ja työterveyshuollon kanssa.
- Valmennuksen tarjoaminen esihenkilöille, jotta malli voidaan ottaa käyttöön onnistuneesti. Valmennuksessa tulee käydä läpi korvaavan työn käytäntöön soveltaminen sekä perustelut korvaavan työn aiheuttamalle lisälle esihenkilötyöhön.
Työntekijältä odotetaan korvaavan työn osalta:
- avointa ja aktiivista asennoitumista korvaaviin työtehtäviin
- suostumista mahdollisiin korvaaviin töihin
- yhteydenpitoa esihenkilöön ja työterveyteen tarpeen mukaan sekä tilanteen muuttuessa korvaavan työn aikana.
Tuomas Kopperoinen, Työterveyshuollon erikoislääkäri, kehittäjäylilääkäri
Pyydä tarjous työterveyspalveluista
Pihlajalinnan asiakaslähtöinen ja tarpeisiin perustuva toimintamalli saa aikaan terveyttä ja työkykyä kustannustehokkaasti. Laadukas ja ennaltaehkäisevä työterveystoiminta perustuu työpaikan tuntemiseen. Ota meihin yhteyttä, annamme sinulle räätälöidyn tarjouksen.
Tutustu Pihlajalinnan työterveyspalveluihin